Vuoden alusta olo lähti pikkuhiljaa kohenemaan.
2.1.16
"Tuhnuinen mutta ok olo. Tekis mieli tehdä kaikkee mut ei oikein saa mitään aloitettua. Jotenkin sellainen ajatus fiilis ettei sais olla näin hyvä olo. Mut sitten kun oikein yritän ajatella kuinka paska on sisältä, ajatukset pomppaa ku kumipallo pois."
Tässävaiheessa olisin kaivannut kaikista eniten ammattiauttajaa. Minun olisi pitänyt heti diagnoosin saatuani päästä ihan oikealle ammattilaiselle. Minulla oli sairaus. Mitä sitten? Miten tästä eteenpäin? Ennenkaikkea: Miten hyväksyn asian.
Olisin kaivannut apua. Ihmistä, joka sanoo, että on ihan okei jos on hyvä olo. Se että paperissa lukee Masennus, ei tarkoita sitä, että ihmisen pitää käyttäytyä niin. Ei tarvitse kokoaja olla huono olo. No, huono olo oli ehkäpä 22 tuntia vuorokaudesta. Mutta että niistä kahdesta tunnista saa nauttia.
Ne olisi pitänyt siirtää mentaaliseen aurinkopankkiin. Eikä potea huonoa omatuntoa hyvistä oloista.
Moi, löysin sun blogin äske ja luin sun kaikki postaukset. Mulla ol ollu aika samanlaisia kokemuksia. Itellä on diagnoosina keskivaikea masennus ja yleinen ahdistuneisuushäiriö. Mutta oon saana apua, lääkkeet on auttanu ja käyn edelleen terapiassa. Mitä sulle kuuluu nyt? Tsemppiä ja jaksuja ♥
VastaaPoistaTäs mun blogi jos kiinnostaa: http://tamaonmunelamaa.blogspot.fi/?m=1
Poista